1000 tilaajaa koossa, kiitos teistä jokaiselle!
60-luku
1960: Finnair: Tämä on Caravelle
Finnair: This is Caravelle
►KATSO VIDEO
Fennada-Filmi Juniorin vuonna 1960 valmistamassa Finnairin mainoselokuvassa palaamme aikaan, jolloin lentomatkustamisessa oli sitä jotakin: elämyksiä, tasokkuutta ja mukavuutta.
Finnair siirtyi suihkukauteen keväällä 1960, jolloin se otti käyttöönsä kolme Caravelle-lentokonetta. Ensimmäisen, Sinilinnuksi kastetun Caravellen tulo ja vastaanotto Suomessa oli juhlallinen tapahtuma, arvovieraineen ja juhlapuheineen.
Suihkukausi merkitsi uuden vaiheen alkua lentoliikenteessä. Vieraiden maiden kiehtovat kohteet ja Euroopan suuret keskukset olivat nopeiden koneiden ansiosta vain hetken lentomatkan päässä ja yhä useampien ulottuvilla.
Sinivalkoiset siivet kiidättivät suurilla koneilla mukavasti ja varmasti matkalaisia kohteisiinsa. Ateriat ja muut palvelut sekä ystävällinen ja palvelushenkinen lentomiehistö toivat ylellisyyden tunteen matkustamiseen.
1960: Neuvostoliitto luovutti Kekkosen syntymäpäivälahjan Malmin lentokentällä
The Soviet Union gave a birthday present to the president of Finland
►KATSO VIDEO
Suomen Eduskunta oli vuonna 1959 päättänyt hankkia helikoptereita rajavartiolaitokselle ja ilmavoimille. Puolasta ostettujen SM-1 s-600 kopterien lisäksi Suomeen saapui vuonna 1960 myös neuvostoliittolainen Mil MI-1 kopteri, jonkaNeuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov lahjoitti presidentti Urho Kekkoselle ja Suomen Punaiselle ristille.
Presidentti Kekkoselle syntymäpäivälahjaksi lahjoitettu Mil MI-1 –helikopteri lennettiin Suomeen joulukuussa 1960 suoraan Neuvostoliitosta. Tämä lahjahelikopteri oli alkuperäisiä Kazanin helikopteritehtaalla valmistettuja yksilöitä tyypiltään Mil Mi-1M. Helikopteri oli lähtenyt pitkälle siirtolennolle 15.11.1960 ja saapui Helsingin Malmin lentoasemalle kuuden välilaskun jälkeen juuri itsenäisyyspäivän aattona 5.12. Lahjakone sai tunnuksen OH-HRC, ja sitä alkoi operoida rajavartiolaitos sairaankuljetuskoneena.
Uutisfilmissä vuodelta 1960 nähdään, kuinka OH-HRC helikopteri saapuu sateiseen Helsinkiin vielä ilman tunnuksia venäläisen ohjaajan lentämänä. Helikopteria olivat vastassa lahjoittajan edustajana Venäjän suurlähettiläs Aleksei Zaharov ja Kekkosen edustajana adjutantti kenraalimajuri Ragnar Grönvall. Paikalla oli myös lääkintöhallituksen edustajia sekä paviljongin terassilla joukko innokkaita ilmailun harrastajia. Kopterin esittelijöinä toimivat Ilmavoimien varikon päällikkö everstiluutnantti Jaakko Puolakainen ja insinöörimajuri Rantala. Työuransa jälkeen HK-1 asetettiin nähtäville Suomen Ilmailumuseoon Vantaalle.
SM-1/600 SZ ja SM-1/600 W olivat kolme- tai neljäpaikkaisia Mi-1 –helikopterin lisenssiversioita. Mi-1 helikoptereita oli Suomella yhteensä seitsemän, kolme rajavartiolaitoksella ja neljä ilmavoimilla.
1960: Puolustusvoimat:
RUK 40 vuotta
►KATSO VIDEO
Reipasta oli marssi ja komeaa meno, kun Reserviupseerikoulu vietti 40-vuotisjuhlaansa Haminassa vuonna 1960.
1960: Helsingin kaupungin esittelyelokuva:
Pohjolan valkea kaupunki
►KATSO VIDEO
Tervetuloa Helsinkiin! Yhteydet ovat hyvät vesitse, maitse tai ilmojen teitä. Talvella lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja, helteillä hehkuvat hiekkarannat. Vilkkaimpana elämä kiehuu kauppatorilla ja valtaväylillä liikenne on suurkaupunkiluokkaa.
Elokuva seuraa Helsingin vuodenkiertoa. Talvella hohtavaan vaippaan pukeutunut meri ympäröi Pohjolan valkeaa kaupunkia ja satamat pidetään auki sisulla. Varmin kevään merkki on jäiden lähtö Vantaanjoelta, jonka suulta alkaa myös Helsingin historia. Kun Helsingistä vuonna 1812 tehtiin pääkaupunki, se sai uudet arvokkaat kasvot. Engelin luoman empire-Helsingin sydän on Senaatintori ja Suurkirkko rakennusryhmän monumentaalinen keskus.
1962: VR 100 vuotta
4 juhlavärielokuvaa
►KATSO VIDEOT
VR valmisti 100-vuotisjuhlansa kunniaksi vuonna 1962 neljä värielokuvaa.
1964: Karpo toimittaa: Neuvosto-Tallinna
Soviet Tallinn Of Estonia
►KATSO VIDEO
Hannu Karpon tyylikkään reportaasin myötä moni suomalainen pääsi ensimmäisen kerran tv-ruudun kautta näkemään, millaiselta arki suljetussa etelänaapurissamme näytti.
Kepeän jazzin siivittämä ohjelma käy läpi elämää Tallinnassa asiapitoisesti mutta paikoin jopa runollisesti. "Virka-ajan jälkeen ilta-auringon valaisemat vanhan Tallinnan kadut autioituvat."
300 000 asukkaan Tallinnassa oli moni asia hoidettu käytännöllisesti. Esimerkiksi virka-ajat oli suunniteltu niin, etteivät kaikkien työmatkat osu samaan aikaan. Näin saatiin julkinen liikenne sujumaan juohevasti. Tosin taiteilijat olivat ehdottaneet, että vanhankaupungin kapeilla kaduilla voisi liikkua hevoskyydillä.
Keskiaikainen vanhakaupunki oli ulkoisesti entisellään, myös "arkkitehtuurin muistomerkkeinä" säilytetyt kirkot olivat toiminnassa. Valtaosa uusista asuinalueista kaupungin liepeille olivat vielä tekeillä.
Kaupungin asukkaista 15 prosenttia oli venäläisiä. "Heidän kanssaan joko ei tule toimeen tai sitten on osattava venäjää."
Paikalliset suosittelevat tulemaan kaupunkiin kesällä. Karpo kuitenkin näkee kaupungin kauniina jo nyt. "Savupiippujen talvella syytämä kuona ja noki huuhtoutuvat pois kevätsateitten mukana. Avautuneelta mereltä puhaltava tuuli suolaa ilman - on kevät Tallinnassa."
Laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä elvytettiin vuonna 1965.
1964: Karpo toimittaa:
Valvomisen maailmanennätys Suomeen
►KATSO VIDEO
Helmikuussa 1964 uutisoitiin Suomessa, että valvomisen maailmanennätys oli tulossa Suomeen.
1965: Länsiväylän avajaiset ja vanha
Lauttasaaren silta Helsingissä
►KATSO VIDEO
Helsingistä länteen suuntautuva autoliikenne helpottui merkittävästi vuonna 1965, kun Ruoholahdesta Lauttasaareen kulkeva Lapinlahden silta valmistui.
Lapinlahden moottoritiesilta on 597 metriä pitkä, ja se oli pitkään, 90-luvulle saakka, Suomen pisin silta. Vasta silloin Suomeen rakennettiin peräti neljä Lapinlahtea pidempää siltaa: Raippaluoto Mustasaaressa (1045 m), Tähtiniemi Heinolassa (924 m), Kärkistensalmi Korpilahdella (788 m) sekä Puumalansalmi Puumalassa (781 m).
Kuvaushetkellä oli olemassa vielä 1930-luvulla valmistunut vanha korkea silta Salmisaaresta Lauttasaareen, joka purettiin 1969 ja tilalle rakennettiin uusi, leveämpi silta. Videossa onkin arvokkaita kuvia vanhan ristikkorakenteisen sillan tukkoisesta liikenteestä.
1965: Naisten ensimmäinen asepalvelus
rauhan aikana Suomessa
►KATSO VIDEO
Toimittaja Hannu Karpo kertoo, kuinka kurssi vastasi lähes normaalia alokaskoulutusta. Pääpaino oli kuitenkin ollut tutka- ja mittaus sekä erilaisilla valvontatehtävillä.
Koulutettavien mielestä hankalinta armeijassa olivat liian lyhyet aamupesuajat. Vapaa-ajasta kysyttäessä sotilaat kertoivat, että he pelasivat korttia ja kirjoittelivat kirjeitä kuin miesvarusmiehet ikään.
Helsingin Santahaminassa järjestetty kurssi oli osa salaista suunnitelmaa naisten saamiseksi armeijaan.
1966: Raportti Puotinharjun ostoskeskuksesta
A Mall opening in Helsinki, Finland
►KATSO VIDEO
09.06.1996. Ostoskeskukset, automarketit ja suuret kauppakeskukset ovat kukin vuorollaan syöneet pienempänsä markkinoilta. Kehitys alkoi 1960-luvulla.
Toimittaja Pekka Holopainen arvosteli vuonna 1966 voimakkaasti Puotinharjun ostokeskusta. Kenen edun mukaista oli rakennuttaa vierekkäin useita samanlaisia kauppoja ja pankkien konttoreita, hän ihmetteli.
1970-luvulla tulivat suuret automarketit, Maxi-market etunenässä. Eri kaupungeissa kiisteltiin siitä, oliko näiden superliikkeiden suosiminen järkevää.
Seuraavalla vuosikymmenellä kilpailua kiristivät Forumin ja Itäkeskuksen kaltaiset jättimäiset kauppakeskukset, joihin tultiin myös oleilemaan ja viihtymään. Pienempien yrittäjien keskuudessa ne eivät ainakaan vähentäneet kauppakuoleman pelkoa.
1966: Tuusulantien sora-autot - Hyrylän hävittäjät
Hannu Karpo
►KATSO VIDEO
Pääkaupunkiseudun kiivaaseen rakentamiseen tarvittiin 1960-luvulla tonneittain soraa. Tuusulantietä jytyyttävien sora-autojen moitittiin terrorisoivan liikennettä törkeällä ajolla ja ohittelulla. Toimittajat Hannu Karpo ja Timo Putkonen ruotivat kriittisellä otteella Hyrylän hävittäjiksi haukuttujen sora-autojen kuljettajien ja urakoitsijoiden edesottamuksia.
Helsingin ja sen lähialueiden rakennustöihin ajettiin soraa ja hiekkaa 1960-luvulla Tuusulasta Hyrylän seudun hiekkakuopilta. Betonista Tuusulantietä jyryyttävät sora-autot saivat kansan suussa lempi- tai haukkumanimen Hyrylän hävittäjät. Kovan metelin lisäksi kuorma-autoja katsottiin karsaasti hurjan vauhdin ja uhkarohkeitten ohitusten vuoksi tuolloin vielä kaksikaistaisella Tuusulantiellä. Kolareissa oli menetetty ihmishenkiäkin.
Ohjelman aluksi katsotaan Timo Putkosen raportti ylikuormassa kaahaavista sora-autoista, jotka ohittelevat sulkuviivoista välittämättä. Putkosen juttu oli esitetty heinäkuussa 1966 Tv-uutisissa, minkä jälkeen toimittaja oli saanut roimasti kritiikkiä liikennöitsijöiltä, mutta kiitosta alueen asukkailta.
Jatkojuttuna toimittajat Hannu Karpo ja Timo Putkonen tenttaavat sora-autojen hurjastelusta kuljettajia, poliiseja ja liikennöitsijöitä elokuussa 1966.
